Tyypillinen lähtötilanne
Koulukiusaamista pidetään valitettavan usein koulun sisäisenä asiana. Siihen yritetään puuttua esimerkiksi neuvotteluin osapuolten välillä. Kiusaaja ja kiusattu eivät kuitenkaan ole tasavertaisessa asemassa, eikä näennäinen sopu aikuisten edessä kanna pitkälle. Vanhemmat kokevat avuttomuutta lapsensa tuskan edessä, kun tämän mielenterveys ja itsetunto uhkaavat kärsiä loppuelämään vaikuttavalla tavalla. Jopa koulun vaihtaminen voi käydä mielessä.
Usein jää huomaamatta, että laki tarjoaa voimakkaat keinot kiusaamiseen puuttumiseksi.
Laki suojaa kiusattua
Kiusaaminen täyttää usein rikoksien tunnusmerkkejä. Esimerkiksi nimittelyssä on kyse kunnianloukkauksesta, fyysisessä kajoamisessa pahoinpitelystä ja omaisuuden tuhoamisessa vahingonteosta. Myös yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen on kriminalisoitu rikoslaissa.
Laki suojaa lapsia ja nuoria siinä missä aikuisiakin. Koulukiusaaminen on usein myös brutaalimpaa kuin ne teot, joista aikuiset joutuvat säännönmukaisesti vastuuseen, ja sillä voi olla myös pidempikestoiset ja vakavammat vaikutukset kiusattuun kuin aikuisten välisillä teoilla.
Myös alaikäisestä kiusaajasta voi tehdä rikosilmoituksen ja tältä voi vaatia korvauksia esimerkiksi kivusta, särystä ja kärsimyksestä. Vahingonkorvausvelvollisuus syntyy niissäkin tilanteissa, joissa kiusaajan alle 15 vuoden ikä estää rikosoikeudellisen vastuun syntymisen. Korvausten suuruusluokka vaihtelee tyypillisissä tekomuodoissa joistakin sadoista aina tuhansiin euroihin asti.
Vaikutukset osapuoliin
Tutkimukset osoittavat, että jo teon tunnistaminen rikokseksi auttaa uhria toipumaan tapahtumasta. Lisäksi kiusatun itsetunto kohenee, kun lain näytetään olevan hänen puolellaan. Lain osoitetaan suojaavan kiusattua myös tulevaisuudessa niin, että kiusaamisen toistuminen johtaisi myös korvaus- ja mahdollisen rikosvastuun toistumiseen.
Kiusattu saa siis taloudellisen korvauksen kokemastaan vääryydestä. Korvauksia voi useissa rikostyypeissä hakea suoraan Valtiokonttorista. Tällöin Valtiokonttori maksaa korvaukset kiusatulle, ja perii niitä sitten kiusaajalta. Vahingonkorvauksista riitelemisen voi siten useissa tapauksissa jättää tämän organisaation tehtäväksi. Näin myös prosessia saadaan nopeutettua.
Vaikutukset vanhempiin
Sen ohella, että lakiin turvautuminen näyttää rajat kiusaajalle, se havahduttaa myös kiusaajan vanhempia puuttumaan tämän käyttäytymiseen. Tältä osin vaikutus perustuu kahteen seikkaan:
- Alaikäisestä tehtävästä rikosilmoituksesta seuraa aina lastensuojeluilmoitus. Tämän myötä myös kiusaaja pääsee tarvitsemansa avun piiriin, ja lisäksi tieto rikollisesta käyttäytymisestä kantautuu hänen huoltajiensa tietoon. Kun vanhemmatkin oppivat tunnistamaan käyttäytymisen rikolliseksi, heidän suhtautumisensa tilanteeseen vakavoituu.
- Jos kiusaaja on kykenemätön tai haluton maksamaan määrättyjä korvauksia, hän saa maksuhäiriömerkinnän. Merkinnän uhatessa ulosottoviranomainen on yhteydessä huoltajiin, jotka usein maksavat korvaukset. Näin myös korvaukset – ja uhka niiden toistumisesta – herättelevät vanhempia puuttumaan lapsensa käyttäytymiseen.
